Ajankohtaista

Äänekosken Koiviston koulu suunniteltiin yhdessä käyttäjien kanssa

09.10.2020

Äänekosken Koiviston koulussa elettiin tunteellisia hetkiä vuoden 2019 joulukuussa, kun uudisrakennettu kyläkoulu avasi ovensa oppilaille sekä henkilökunnalle. Koulun rehtorin Matti Kuusisen mukaan nyt koko yhteisölliselle kylälle tärkeä opinahjo sai arvoisensa muodon. ”Koulun värimaailma on erityisen onnistunut ja sopii hyvin koulun tunnelmaan. Koulu sopii ulkoisesti ympäröivään maalaismaisemaan ja on nimenomaan kyläkoulun näköinen, jota haettiin.”, Kuusinen avaa.

 

 

Pääsuunnittelija Tero Wéman kuvaa rakennuspaikkaa vaativaksi. ”Uusi koulu sijoittuu arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Koiviston vanhan koulun pihapiiriin. Koivistonkylällä on ollut asutusta ainakin 1550-luvulta saakka ja koulun vierellä kulkee edelleen posti- ja kievaritie, jonka myötä Koivistonkylä nousi maakunnan keskuspaikaksi 1770-luvulla. Rakennuksen haluttiin sopeutuvan osaksi jatkumoa, kuin se olisi sinne aina kuulunutkin.”

 

" Uusi koulu sijoittuu arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön Koiviston vanhan koulun pihapiiriin. Koivistonkylällä on ollut asutusta ainakin 1550-luvulta saakka ja koulun vierellä kulkee edelleen posti- ja kievaritie, jonka myötä Koivistonkylä nousi maakunnan keskuspaikaksi 1770-luvulla. Rakennuksen haluttiin sopeutuvan osaksi jatkumoa, kuin se olisi sinne aina kuulunutkin.

 

Tero Weman, kohteen pääsuunnittelija  

 

 

 

Käyttökokemukset ovat osoittaneet tilaratkaisut toimiviksi

 

Jo nyt käyttökokemuksen perusteella Kuusinen kertoo valittujen ratkaisujen olleen toimivia ja neliöt on osattu käyttää hyvin. ”Luokkahuoneiden muunneltavuus on osoittautunut onnistuneeksi, kun luokkahuoneita on pitänyt väljentää ja esimerkiksi siirtoseiniä on heti päästy hyödyntämään.”, hän kertoo.

 

Yksi avain koulun toimivaan arkeen on Kuusisen mukaan ollut suunnittelun toteutus yhdessä heidän, eli käyttäjien kanssa. ”Kyllähän me käyttäjät tiedetään, mihin ne neliöt kannattaa hyödyntää ja näin käyttäjän näkökulmasta oli koko ajan semmoinen tunnelma, että meitä kuunneltiin. Pirkko selvästi kuunteli meitä siinä, mikä on toimivaa. Se näkyy kyllä koulussa tilojen käyttömukavuutena ja toimivuutena.”

 

 

" Näin käyttäjän näkökulmasta oli koko ajan semmoinen tunnelma, että meitä kuunneltiin. Se näkyy kyllä koulussa tilojen käyttömukavuutena ja toimivuutena.

 

Matti Kuusinen, Koiviston koulun rehtori  

 

Koulua suunnittelut projektiarkkitehti Pirkko Hildén korostaa aktiivisen yhteistyön merkitystä hankkeessa, jossa tilamitoituksesta täytyi tehdä napakkaa. ”Käyttäjät osallistuivat aktiivisesti toimivien ratkaisujen hakemiseen. Pohdimme, mitä tiloja koulun toimintaan oikeasti tarvitaan, mitä tiloja voidaan yhteiskäyttää ja mitä kenties pienentää tai mahdollisesti lisätä. Mielestäni tässä onnistuimme erinomaisesti toimintojen kärsimättä.”, Hildén kuvailee.

 

Kyläkoulun sydän näkyy suunnittelussa

 

Koiviston koulun suunnittelussa on haluttu tuoda esille kylän yhteisöllisyyttä sekä yhteen hiileen puhaltamista. Lämpöä huokuva Koiviston koulun sydän sykkii koulun logon lisäksi koulun liikuntasalin lattialla keskiympyrän paikalla. ” Kouluun rakennettiin keskustila, jonka mittatilaustyönä toteutettuun katsomoon mahtuu koko koulu kokoontumaan. Se aukio on konkreettisesti Koiviston koulun sydän.”, Kuusinen kertoo.

 

Sydänteema näkyy koulussa eri puolilla 

 

Koulurakennukseen haluttiin myös jotain pilkettä silmäkulmaan, mikä näkyy, kun katseen osoittaa lattianrajaan. ”Lattianrajassa sijaitsee meidän pikkuväkemme ovet, niin sanotut tonttuovet, jotka ilmestyivät uuteen kouluun muuton jälkeen aina viikoittain. Yhteensä koulusta löytyy noin 10 ovea, joista jokaisen takana asuu omanniminen yksilönsä – esimerkiksi Ilo, Toivo ja Sisu.” Kuusinen naurahtaa.

 

Lattianrajassa majailee pikkuväki, tämä on Unelman kotiovi. Omat ovensa löytyvät myös muun muassa Toivolle, Sisulle ja Ilolle. Näin leikki ja mielikuvitus kulkevat mukana koulun rakenteissa. 

 

Kaikkiaan Kuusinen kertoo Koiviston koulun uudisrakennuksen olleen toivomusten täyttymys ja kyläläisille suuri etuoikeus. ”Kun koulun nimeä laitettiin seinälle, se jotenkin konkretisoi kaiken. Joku oppilas ihasteli, että nyt meidänkin koulumme seinällä on nimi ja nyt se todella on valmis. Taisi siinä opettajallakin silmät kostua, että nyt meillä tosiaan on uusi koulu.”

Takaisin